Georg Magnus Sprengtporten (1740-1819)

 Taiteilija: Carl Fredrich Brander (1705 – 1779).
Kokoelma: Nationalmuseum (Tukholma, Ruotsi).
Lähde: Wikimedia Commons

Georg Magnus Sprengtporten on Suomen historian mielenkiintoisimpia henkilöitä. On suorastaan hämmentävää, että noin värikkään ja merkityksellisen elämän elänyt persoona on unohdettu. Sprengtporten oli ristiriitainen henkilö ja suhtautuminen häneen on vaihdellut eri aikakausina. Tutkimuksellisesti ajatellen hänen elämänsä sisältää monta varsin tapahtumarikasta elämäntarinaa.

Sprengtporten liittyy aikansa maailmanpolitiikan tapahtumiin ja virtauksiin. Sprengtportenin aikana maailmalla hankittiin siirtomaita, käytiin Amerikan itsenäisyyssota, Ranskan vallankumous ja Napoleonin sodat. Suomi joutui 1700-luvulla useasti Ruotsin ja Venäjän taistelukentäksi. Georg Magnus Sprengtportenin esikuvat Augustin Ehrensvärd ja veli Jakob Magnus Sprengtporten johdattivat nuoren upseerin uralle, missä Suomen puolustus ja asema tulivat hänen elämäntehtäväkseen. Hän edisti tavoitetta ensin Ruotsin ja vuodesta 1786 Venäjän palveluksessa.

Sprengtporten syntyi sotilasperheeseen. Hänen isänsä oli karoliini ja kolme vanhempaa veljeä olivat Ruotsin armeijan upseereja. Georg Magnus osoitti Pommerin sodassa suurta taipumusta sotilasuralle. Hän avusti Kustaa III:n sotilasvallankaappauksessa keskeisessä roolissa toiminutta veljeään Jakob Magnusia 1772. Sprengtporten nimitettiin 1775 Savon prikaatin komentajaksi Ristiinan Brahelinnaan, jossa hän toimi kevääseen 1779 asti. Hän oli Brahelinnassa kaikkien arvostama ja kunnioittama upseeri, uutta luova kartoitustyön ja upseerikoulutuksen kehittäjä.

Riitaantuminen Kustaa III:n kanssa ja lähtö Euroopan matkalle 1779 muodostui erääksi vedenjakajaksi hänen urallaan. Hänen erimielisyytensä Kustaa III:n kanssa syveni ja hän erosi palveluksesta. Sprengtporten yritti 1780 lähteä Ranskan joukoissa Amerikan itsenäisyyssotaan, mikä ei onnistunut. Pariisissa hän tapasi Benjamin Franklinin ja keskusteli itsenäisyysajatuksista hänen kanssaan. Hän perehtyi muutosta edistävien valistusfilosofien ajatteluun ja myöhemmin myös tasavaltalaisuuteen kootessaan vapaaehtoisjoukkoa Hollannissa 1785-86. Tuolloin hän teki muistion Suomen itsenäisyysajatuksista, jonka toimitti Venäjän lähettilään kautta Katariina Suurelle, joka kutsui hänet Venäjän palvelukseen.

Sprengtporten ei olisi henkilönä niin merkittävä, ellei hän olisi ollut Suomen itsenäisyysajatusten pioneeri. Hänen poliittinen uransa huipentui 1809 Porvoon valtiopäivien avajaisiin, missä hän luki Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutuksen ruotsiksi, Suomi oli saavuttanut itsehallinnon ja hän oli maamme ensimmäinen kenraalikuvernööri. Vaikka hän ei käytännössä pystynyt toimimaan kenraalikuvernöörinä, Sprengtportenin pohjatyö autonomian saavuttamiseksi oli huomattava.

Sprengtporten vietti suuren osan elämästään synnyinmaansa ulkopuolella kiertäen Eurooppaa ja matkustaen aina Kaukasukselta Välimerelle. Hän kirjoitti kirjeensä ranskaksi ja oli naimisissa suomalaisen, hollantilaisen ja venäläisen kanssa. Sprengtporten tunsi useita Ruotsin ja Venäjän hallitsijoita, mutta hän tapasi myös Fredrik Suuren, Benjamin Franklinin ja Napoleonin henkilökohtaisesti. Casanova oli hänen henkilökohtainen ystävänsä. Sprengtporten oli kosmopoliitti, maailmankansalainen, jonka elämäntarina todella ansaitsee tulla muistetuksi.

Postimerkkejä, Suomi 2009: Kansakuntaa rakentamassa - 1809 pienoisarkki. Kaksisataa vuotta autonomian alkuajoista. Aleksanteri I (1. merkki vas), Georg Magnus Sprengtporten (2. merkki vas), Carl Erik Mannerheim (3. merkki vas), Gustaf Mauritz Armfelt (4. merkki vas). Postimerkkiarkissa on kuva Porvoon valtiopäiviltä, Porvoon tuomiokirkosta. 147 x 105 mm. Lähde: https://www.finnserver.com/vmstamps/ keräilijän postimerkkikauppa