Sprengtportenin elämä

Suomalaiset ja venäläiset tutkijat tekevät yhteistyötä kokoamalla aineistoa Georg Magnus Sprengtportenista. Tutkijat jäljittävät Sprengtporteniin liittyviä johtolankoja, jotka vievät heitä monenlaisten lähteiden pariin arkistoihin, kirjastoihin ja museoihin Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa.

Taiteilija: Lorentz Lars Svensson Sparrgren (1763 – 1828). 5,3 x 4,2 cm, norsunluu. Kokoelma: Sinebrychoff (Helsinki, Suomi). Lähde: Kansallisgalleria

Projekti on alkanut kirjallisuuden hankinnalla ja syventymisellä Georg Magnus Sprengtportenin henkilöön, jotta saataisiin kokonaiskuva hänen elämänkaarestaan. Kirjallisuuden ja eri aineistojen selaaminen on jo nyt alkuvaiheessa osoittanut, että kyseessä on poikkeuksellisen monitahoinen henkilö. Hänestä on kirjoitettu paljon ja suhtautuminen Sprengtporteniin henkilönä on ollut hyvin mustavalkoista, varsinkin vanhemman kirjallisuuden kohdalla. On aivan selvää, että Sprengtporten ansaitsee nykyistä huomattavasti suuremman tilan suomalaisten tietoisuudessa.

Tärkeä osa tutkimusta on Sprengtportenin lähipiiriin tutustuminen. Esimerkiksi Kustaa III:n ja Katariina Suuren toimintaa on tunnettava, jotta Sprengtportenin toiminta on ymmärrettävissä. Tämä on tarpeellista Sprengtportenin uskomattoman elämäntarinan vuoksi. Hänen henkilönsä kautta pystytään itse asiassa käsittelemään varsin montaa sen ajan maailmanhistorian tapahtumaa Amerikan itsenäisyyssodasta Napoleonin sotiin ja jopa siirtomaahistoriaan.

Sprengtportenista kertova kirjallisuus täydentää elämäntarinasta eri kohtia, jonka vuoksi kokonaiskuva vaatii enemmän aikaa. Kuitenkin tämän hankkeen kirjallisuuteen perehtymisen kautta Sprengtportenista hahmottuu mielestäni neljä tarinaa:

1) Sprengtportenin konteksti eli mihin kehykseen hänen toimintansa sijoittuu
2) Sprengtporten sotilaana eli ammatillinen tarina
3) Sprengtporten poliittisena toimijana
4) Sprengtporten kosmopoliittina eli maailmankansalaisena

Kehys on tarpeellinen tausta kaikille kolmelle henkilökohtaiselle tarinalle. Ammatillinen tarina sotilaana on tärkeä hankkeemme kannalta sen vuoksi, että aikaa Brahelinnassa 1775-1779 voi pitää hänen ammatillisen uransa huippuna. Hän oli Brahelinnassa kaikkien arvostama ja kunnioittama upseeri, uutta luova kartoitustyön ja upseerikoulutuksen kehittäjä. Vaikka hän toimi myöhemmin korkeammissa sotilasviroissa ja merkittävissä tehtävissä, arvostus ei ollut verrattavissa Brahelinnan aikaan.

Hallitsijat Kustaa III ja Katariina II

Kustaa III oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792. Gustav III: Taiteilija: Alexander Roslin (1718 – 1793). Kokoelma: Nationalmuseum (Tukholma, Ruotsi). Lähde: Wikimedia Commons

Sprengtporten – kahden suurvallan hallitsijan kenraali. Sprengtporten: Tuntematon taiteilija. Kokoelma: Valtion Eremitaasi (Pietari, Venäjä). Lähde: hermitagemuseum.org 

Katariina II eli Katariina Suuri oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796. Katariina Suuri: Taiteilija Vigilius Eriksen (1722 – 1782). Kokoelma: Valtion Eremitaasi (Pietari, Venäjä). Lähde: hermitagemuseum.org

Ruotsin hallitsijoista Kustaa III oli suurimpia persoonallisuuksia. Hän oli lahjakas kulttuurin edistäjä, mutta myös kaappasi vallan valtakuntansa säädyiltä. Georg Magnus Sprengtporten avusti veljeään Kustaa III:n sotilasvallankaappauksessa 1772. Kustaa III vieraili myös hänen kartanossaan Gammelbackassa 1775. Aiemmin keväällä Sprengtporten oli nimitetty Savon prikaatin komentajaksi. Kuninkaan ja nuoremman Sprengtportenin välit kuitenkin viilenivät. Brahelinnan aikoina heillä oli erimielisyyksiä ja Georg Magnus piti erilaisia vastoinkäymisiä merkkeinä kuninkaan epäsuosiosta. Kustaa ei kutsunut Sprengtportenia 1779 valtiopäiville, minne hänen Savon prikaatin komentajana olisi kuulunut osallistua. Tästä Sprengtporten katkeroitui ja lähti aiemmin pyytämänsä virkavapaan avulla Euroopan matkalleen 1779, minkä tapahtumat syvensivät juopaa entisestään. Tämä johti Sprengtportenin siirtymiseen Venäjän palvelukseen 1786.

Katariina II oli valistusajan merkittävimpiä hallitsijoita ja hän kehitti Venäjää pitkällä hallituskaudellaan 1762-1796. Georg Magnus Sprengtporten suuntasi Euroopan matkallaan 1779 ensin Pietariin. Siellä Sprengtportenin sotilaskoulutukselliset aikaansaannokset Savossa olivat hyvin tiedossa. Sprengtporten otettiin Venäjän hovissa loisteliaasti vastaan ja sanotaan ruhtinas Potemkinin tuolloin ensimmäisen kerran kysyneen häntä Venäjän palvelukseen. Sprengtporten sai audienssin myös itseltään Katariina Suurelta. Kontrasti Kustaan epäsuosioon oli suuri ja jäi varmasti itämään Sprengtportenin mieleen. Vuosien kuluttua, Sprengtporten jätti Hollannissa 1786 Venäjän ministerille esityksensä Pohjolan valtiollisesta tasapainosta ja Suomen itsenäisyydestä siirtyen loppuvuodesta Venäjän palvelukseen. Katariina käytti Sprengtportenia strategina Kustaan sodassa ja hyödynsi hänen yhteyksiään suomalaiseen upseerioppositioon. Kustaan sodassa Sprengtporten haavoittui Porrassalmella 1789 ja oli hoidossa Brahelinnassa.

Keskustelukumppanit Benjamin Franklin ja Casanova

Benjamin Franklin oli tiedemies ja keksijä, jonka toiminta ulottui useille yhteiskunnan osa-alueille. Hän oli Yhdysvaltain Pariisin lähettiläs, kun Georg Magnus Sprengtporten saapui Pariisiin 1779 liittyäkseen Ranskan Amerikan itsenäisyyssotaan lähteviin joukkoihin. Tuona aikana 1779 – 1781 Sprengtporten tuli Pariisissa Franklinin vaikutuspiiriin ja ajatukset tasavaltalaisuudesta ja itsenäisyydestä alkoivat kiehtoa Sprengtportenia. Sprengtportenin pyrkimyksiä Franklin kuulemma piti tuolloin epärealistisina.

Sprengtporten hoidatti Porrassalmella saamiaan vaivoja useita vuosia Euroopan kylpylöiden seurapiireissä. Böömin Teplice vakiintui hänen olinpaikakseen vuosiksi 1795-1798, jolloin hän ystävystyi kreivi Waldsteinin kirjastonhoitajan, kuuluisan hurmurin Giacomo Casanovan kanssa. Sprengtporten oli Casanovan viimeisiä ystäviä, sillä Casanova kuoli pian Sprengtportenin Pietariin paluun jälkeen. Casanova on kirjoittanut Sprengtportenista hyvän luonnekuvauksen ja mm. arvosteli Sprengtportenin käsialaa hyvässä hengessä.